Qvidjan tilalta löytyy metsää 650 hehtaaria. Sitä siirrytään hoitamaan jatkuvan kasvatuksen periaatteella, mikä edistää luonnon monimuotoisuutta.

Jatkuva kasvatus on jaksollisen metsänkasvatuksen vastakohta: siinä metsän annetaan kasvaa niin, että avohakkuiden sijaan puusto kasvaa ja uudistuu jatkuvasti. Metsää hakataan yläharvennusperiaatteella, eli koko puuston sijaan vain suurimmat, taloudellisesti kypsät rungot hakataan. Pienemmät taimet tai puut jätetään metsään kasvamaan.

Mitä monimuotoisempia metsät ovat, sitä paremmin ne palvelevat kaikkia metsän erilaisia käyttötapoja.

Tämä on taloudellisin hakkuutapa. Hakkuutulo on korkeampi kuin alaharvennuksessa, jossa metsästä hakataan lähinnä taloudellisesti arvottomampaa kuitupuuta. Yläharvennuksilla korjataan metsästä arvokkaat tukkipuut talteen ja annetaan tilaa jäljelle jääville rungoille ja uusien taimien kasvulle. Metsä tuottaa tasaisesti ja metsään sidotun pääoman tuotto pysyy korkealla tasolla. Taloudelliset riskit pienenevät, koska investointeja maan muokkaukseen, taimiin, istutuksiin ja taimikon hoitoon ei tarvita.

Jatkuvan kasvatuksen periaatteella kasvavassa metsässä maaperän kyky sitoa hiiltä maaperäänon korkeampi kuin jaksollisessa kasvatuksessa, koska metsän ja maan hiilivarasto on suurempi. Metsässä säilyy erikokoisia ja -ikäisiä puita, jolloin metsän ekosysteemi pysyy monimuotoisempana kuin viljelymetsässä. Se jopa näyttää silmään aivan toisenlaiselta kuin tasarakenteinen metsä: myös metsän maisema-arvo kohenee. Riistan elinolot paranevat ja ilman avohakkuita ja maanmuokkauksia metsästä löytää myös sieniä ja marjoja.

Mitä monimuotoisempia metsät ovat, sitä paremmin ne palvelevat metsän kaikkia erilaisia käyttötapoja.

Lue lisää
• metsien hiilinieluista