Qvidjan mailla laiduntaa hevosia, ylämaankarjaa ja lampaita. Eläimet ovat tarpeellisia monimuotoisuuden ja tilakohtaisen toimivuuden kannalta, mutta niiden elämänlaadun pitää olla korkea ja niiden on saatava elää lajityypillistä elämää. Olemme sitä mieltä, että lihansyöntiä ei tarvitse kokonaan lopettaa, mutta sitä pitää vähentää hurjasti.

Eläimemme on valittu kokonaisuutta ja Qvidjan perusperiaatteita silmällä pitäen. Hevosten, nautojen ja lampaiden yhdistelmä takaa parhaan laidunnus- ja rehunkäyttöyhdistelmän esimerkiksi loisten kurissapitämiseksi. Kun laidunnus, pellot ja metsät on yhdistetty parhaalla mahdollisella tavalla, ne ovat myös monimuotoisuuden kannalta ihanteellisia. 

Qvidjan vanha navetta on muutettu pihattotalliksi. Koska hevonen on laumaeläin ja oleskelee luontaisesti porukassa, hevoset on jaettu tallissa ryhmäkarsinoihin, joista ne pääsevät liikkumaan vapaasti tarhaan ja takaisin. Lanta hyödynnetään Qvidjassa energiaksi ja lannoitteeksi.

Naudoille rakennetaan pihatto bioenergialaitoksen läheisyyteen. Pihatto ylittää luomukriteerit.  Naudat elävät vapaasti ja pääsevät ympäri vuoden liikkumaan omaan tahtiinsa. Ne ruokailevat luonnonlaitumilla niin kauan kuin syömistä on, ja talvella naudat ruokitaan pääasiassa nurmirehulla, joka tulee Qvidjasta. Tämä on ympäristöystävällistä ja takaa korkealaatuisen ja terveellisen lihan.

Qvidjassa eläinten hyvinvointi on keskeinen arvo. Rakennusten suunnittelu, laitumien malli, laumakoko ja pienetkin yksityiskohdat eläinten arjessa pyritään tekemään parhaan mahdollisimman ymmärryksen mukaisesti. Mielestämme eläimillä on oikeus lajityypilliseen, stressittömään ja luonnonmukaiseen elämään. Eläinten puitteiden ja hoidon on oltava sen mukaista.

Qvidjassa eläinten hyvinvointi on keskeinen arvo.

Qvidjan ympäristössä viihtyy lukuisia perhosia. Yksi esimerkki on Suomen kookkain päiväperhoslaji, rauhoitettu isoapollo (Parnassius apollo).

Myös Qvidjan viheralueita kunnostetaan niin, että monimuotoisuus tulee huomioiduksi. Oikeanlaiset yhdistelmät kasveja houkuttelevat pölyttäjiä ja perhosia. Tilan rakennussuunnitelmissa on otettu huomioon muun muassa perhosten lentoreitit.

Qvidjaan tulee mustan mehiläisen pesiä, joita hoidetaan luonnonmukaisin keinoin. Musta mehiläinen (Apis mellifera mellifera) on alkuperäislaji, joka melkein hävisi Suomesta ja jonka kantaa elvytetään parhaillaan.