Saara Kankaanrinta ja Ilkka Herlin ostivat Qvidjan 2014. Tilan historia jatkuu elävänä maatilana. Se hankittiin pilottitilaksi, jolla voitaisiin kokeilla ravinteita kierrättävää, Itämerta kuormittamatonta ja hiiltä ja muita päästöjä sitovaa maanviljelyä. Kulttuuriperintönä mukana tuli keskiaikainen kivilinna, noin 30 korjattavaa rakennusta ja maahan tiiviisti kietoutuva historia. Paljon nähneestä, yli puoli vuosituhatta paikallaan seisseestä linnasta tulee kestävän ja nykyaikaisen maa- ja metsätalouden symboli.

Kevään 2017 aikana tilalle saapuu ylämaankarjaa ja hevosia ja sen pellot otetaan käyttöön viljelykierron periaatteella. Tilan päätuote on biometaani, jota valmistetaan uusissa energiatuotantolaitoksissa. Tilan lämpö, sähkö, lannoitteet ja liikennepolttoaine saadaan omasta bioenergiasta.

Qvidjassa luodaan tilaa mahdollisimman suurelle elonkirjolle maan päällä ja alla. Kaikki siellä tehdään luonnon monimuotoisuutta vaalien.